Mun ois taas kuulemma aika kirjoittaa tänne. Mut tieks te ku mun pää lyö edelleen tyhjää. En saa mun ajatuksii sanoiks. Ja ku ei mitään erikoist oo taaskaan edes tapahtunu :D no mutta yritetään :)
Elikkäs täällä eletään edelleen hyvin tasasta elämää, täti punanen tulee ja menee. Vähänki ku stressaan lyö se kierron sekasi ja sit hetken taas on nii toiveajattelua ettei tosikaa, Jonka jälkee tullaanki maanpinnalle oikein rytinällä. Joo kyllä mää tiedän. Ei sais heti nostattaa päätään. mut en voi itselleni mitään. Pohdein muute tos yks päivä mun ammatti valintaani, Miks se on ollu aina niin itsestään selvyys että haluan työskennellä lasten kanssa? Ja sain eräältä siihen jo vastauksenkin. Noku sää oot niin tommone äitimäinen kanaemo. Joopa joo ja niinpä niin. Uus mottoni taitaaki olla: Muut saa lapsia, me enkeleitä. Uskon vakaasti et kaikella on tarkoituksensa. Mutta mitä tää kaikki sit ikinä tarkoittaakaan? Mieleeni palautui yks uni vuosien takaa,
UNI:
Näin unta siis muutama vuosi sitten mun mieheni isästä joka on siis jo edesmennyt. En ollut koskaan nähnyt hänestä edes kuvaa. No joka tapauksessa. Istuttiin mukamas meidän keittiös ja se sanoi mulle: En voi suvaita teille lasta ennen kuin sun anoppis on kuollut. Sillä jos suon sen teille, Hän tappaa sen. (anoppini on siis alkoholisoitunut) Muistan miten siinä unessa itkin että kun me halutaan oma lapsi. mutta tää mun miehen isä vaan intti että ku hän ei voi vielä sitä antaa ja että hän suojelee meitä viimeiseen asti. No heräsin KEITTIÖSTÄ itkemästä ja en ikinä oo kävelly ennen unissani enkä kyllä sen jälkeenkään.
Joten mitä tosta unesta pitäis ajatella? Nii ja kun kerroin ja kuvailin tosta miehestä, miehelleni hän kertoi että hänen isänsä oli juuri sen näköinen mitä kerroin. Samana päivänä kun menimme anopin luokse näytti anoppi sitten kuvia kun pyysin, ja kyllä hän oli mies mun unestani. Pelottavaa-
Työn puolesta elämä rullaa ihan hyvin. Tänään on viikon viimeinen työpäivä. Eli huominen ja perjantainen ollaan vuosilomalla. Jes! Vähän shoppailu reissua ja sit lauantaina ihanaakin ihanampi tyttöjen ilta kera rakkaan ystävän <3
On onni omistaa ihania kavereita ja ystäviä. Niillä pääsee jo pitkälle ja ne tekee elämästä paljon helpomman kulkea.
Runo ystävälle:
Kiire,kiire aina vaan,
meitä viepi mukanaan.
Yksi juttu sentään muista,
ystäviäs älä luotas suista.
Maailma jos murjoo kovin,
ystävän kanssa vietät tovin.
Silloin taakka helpoksi käy,
eikä mustat pilvet taivaalla näy.
Ystäviä kaikki jos olisimme,
hyvin toimeen tulisimme.
Maailmassa ystäviä tuskin koskaan liikaa on,
jos omistat yhden, on elos hyvä ja puutteeton.
-mondeo


pelottavaa toi uni juttu :o
VastaaPoistavoimia <3 :)
niin on :/
Poista