tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ajatuksia runoina. Nää osu ja uppos.

Äiti, jolla ei ole lasta

ROHKEUTTA SINULLE, ÄITI, jolla ei ole lasta.

Sinulla on äidin sydän ja mieli. Sinulla on syli, joka olisi valmis ottamaan lapsen vastaan ja kädet, jotka janoavat lapsen käden kosketusta.

Mieltäsi viiltää kaipaus. Tunnet epäonnistuneesi siinä, mikä muille on itsestään selvää.

Rohkeutta! Sinulla on toivoa.

On monia tapoja syntyä. On monia teitä tulla äidiksi.

Kuuntele itseäsi, rukoile ja etsi tietäsi. Rakkaus jota kannat sisälläsi on lahja.

Ehkä joku lapsi juuri nyt kaipaa äidinrakka jota juuri sinä voit antaa.

--------------------------------------------

"Minä rakastan näitä iltojani kanssans sun kun hetken päässä aamu odottaa

ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa

oomme taas kuin kaksi lasta jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan

ja sä viet mut ikkunan luo ja sä sanot: "me kai ollaan niin kuin nuo

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää katsoo kevääseen, seisoo erillään ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää katsoo kevääseen, seisoo erillään ja jossain alla maan ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi ylvästä ja nuorta varmoina on voimistaan taivaan kantta kohti kasvaneet

ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet

kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet se ihme on kai vasta oomme tänne selvinneet
--------------------------------------------

Hänelle, jota ei vielä ole

Tulisit jo meille,

et tiedä kuinka odotetaan.

Tuulien teille,

toiveeni kuiskata saan.

Sanattomin sanoin,

me sua kaivataan.

Ovemme on avoin,

kai joskus tavataan?

Tyhjä on syli,

mutta toiveita täynnä.

Emme pääse sun yli,

me sua jo rakastetaan.

-Mondeo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti